TURUN KESÄTEATTERI

vartiovuori_peppiKesäteatteria vuodesta 1928

Turun Kesäteatteri on vuonna 1916 perustetun Turun Työväen Teatterin kannatusyhdistys ry:n ylläpitämä, maamme vanhin yhtäjaksoisesti samassa paikassa toiminut ammattikesäteatteri.

Kesäteatteritoiminta alkoi vuonna 1928 Ruissalon Kansanpuistossa silloisen Turun Työväen Teatterin toimesta. Vuodesta 1954 toiminta on jatkunut Vartiovuoren puistossa.

Vuonna 1987 Turun Kesäteatterin on keskittynyt koko perheen teatteriesityksiin. Vuonna 1999 valmistui uusi katsomorakennus ja Turun kaupunki teki syksyllä 2003 päätöksen katsomon katoksen rakentamisesta.

Turun Työväen Teatteri 1916 – 1945

Toisen maailmansodan päättyessä Turussa toimi edelleen kaksi erillistä teatteria Turun Työväen Teatteri sekä porvarillinen Turun Teatteri. Sodanjälkeinen epävarmuus heijastui molempien teatterilaitosten toimintaan, joka asetti entisestään painetta niin Turussa kuin muissakin kaupungeissa teatterien yhdistymiselle.

Turussa ajatus kahden teatterin yhdistämisestä sai nopeasti kannatusta Turun Työväen Teatterin tuhouduttua tulipalossa tapaninpäivänä vuonna 1945. Tulipalo tuhosi tärkeitä asiakirjoja teatterin kolmelta ensimmäiseltä vuosikymmeneltä. Samalla se päätti yhdistyksen merkittävimmän ajanjakson. Teatterien yhdistyminen synnytti Turkuun ensimmäisen täyskunnallisen kaupunginteatterin. Turun Työväen Teatterin perintöä jäi ylläpitämään vuonna 1916 perustettu Turun Työväen Teatterin kannatusyhdistys ry, joka toimii edelleen Turun Vartiovuorella.

Vuonna 2016 Turun Työväen Teatterin kannatusyhdistys täytti sata vuotta. Kuluneisiin vuosiin mahtuu monenlaisia vaiheita niin yhteiskunnassa kuin kulttuurissakin, joiden mukana teatteri on myös muuttunut. Silti teatterin merkitys suomalaisessa kulttuurissa ei ole muuttunut ja teatteri pyrkii edelleen tyydyttämään suomalaisten kulttuurinnälän. Teatterien välinen yhteistyö on tänä päivänä vahvempaa kuin koskaan aikaisemmin ja se onkin tuonut uusia mahdollisuuksia toteuttaa ammattiteatteria tuleville sukupolville.

Turun Työväen Teatterin kannatusyhdistys

Työväenyhdistyksen näytelmäseura toimi Turussa jo 1890-luvulta alkaen pääasiassa harrastajavoimin, mutta ohjelmiston entistä vaativammat näytelmät synnyttivät haaveen vakinaisen teatteritoiminnan perustamisesta Turkuun. Näytelmäseurasta käytettiinkin loppuaikoina nimeä Turun työväenteatteri. Turun Työväenyhdistyksen voimin alkoivat selvitykset teatterihanketta varten, eikä hankkeen edistämiselle löytynyt aluksi yksimielisyyttä. Monet epäilivät hankkeen realistisuutta ja taloudellista asemaa, mutta nuorempi väki oli kuitenkin teatterin perustamisen kannalla.

Teatterin perustamiseksi nimettiin kuusihenkinen toimikunta, jonka tehtävänä oli selvittää vastaavanlaisten teatterilaitosten taloudelliset taustat ja säännöt. Toimikunnan selvitys oli teatterin perustamisen kannalla, mutta totesi samalla ettei teatteri voinut toimia ammattiosaston alaosastona, vaan teatteria varten oli perustettava kokonaan uusi kannatusyhdistys. Varsinainen perustava yhdistyskokous pidettiinkin 16. toukokuussa 1916, jossa Työväenyhdistys ja sen 20 alaosastoa sijoittivat teatteriin omia osuuksiaan varojensa mukaan. Turun Työväen Teatterin kannatusyhdistyksen ensimmäiseksi puheenjohtajaksi valittiin Akseli Palmroos.

Turun vanha työväenteatteri. Kuva: Turun museokeskus

Yhdistyksen perustamisen jälkeen johtokunta alkoi välittömästi etsiä Turun Työväen Teatterille uutta johtajaa. Tehtävään valittiin lopulta näyttelijä Wilho Ilmari (v. 1888-1983) ja ensimmäistä näytelmää päästiinkin valmistelemaan kahden kuukauden ajan. Uusi teatteri näytteli kahdesti viikossa Turun ruotsalaisessa teatterissa (Åbo Svenska Teater) ja muulloin näyteltiin Turun Työväentalolla teatterin varsinaisissa toimitiloissa, johon mahtui lähes 300 katsojaa ja jonka erikoisuutena oli näyttämön ja katsomon erottava rautainen esirippu.

Turun Työväen Teatteri ehti toimia kolmen vuosikymmenen ajan ennen tuhoisaa tulipaloa ja lopulta yhdistymistä Turun Teatterin kanssa. Näihin vuosiin mahtui monia vaiheita, kuten molemmat sodat. Silti teatteri selvisi näistä hyvin haastavistakin vuosista määrätietoisella toiminnallaan. Vaikka Turun Työväen Teatteria ei enää olekaan olemassa, on toiminnan tueksi perustettu Turun Työväen Teatterin kannatusyhdistys jatkanut toimintaansa teatterien yhdistymisen jälkeenkin. Jo Turun Työväen Teatterin aikaan perustettu kesäteatteritoiminta jatkuu edelleen, tosin Ruissalon sijaan näytelmiä esitetään kesäisin Vartiovuorella.

Turun Kesäteatteri ja yhdistys nykyään

Kesäteatteritoiminnan lisäksi yhdistyksen tärkeänä tehtävänä on ylläpitää Turun Työväen Teatterin perintöä, jolla on ollut ja on edelleen suuri merkitys Turun teatterihistoriassa. Yhdistyksen 100-vuotisjuhlavuotena pitkäaikainen puheenjohtaja Petja Raaska kokosi yhdistyksen satavuotisen historian yksiin kansiin nykyisiä ja tulevia sukupolvia varten. Kirja on tilattavissa Turun Kesäteatterista.

Vuonna 2004 Turun Kesäteatteri juhlisti 50-vuotista olemassa oloaan Vartiovuorella silloisen Tasavallan presidentti Tarja Halosen vieraillessa kesäteatterin juhlanäytöksessä. Vuonna 2016 Turun Työväen Teatterin kannatusyhdistys vietti 100-vuotista olemassa oloaan nykyisen Tasavallan presidentin Sauli Niinistön vieraillessa teatterissa.

Turun Kesäteatteri ja teatterin toimintaa ylläpitävä Turun Työväen Teatterin kannatusyhdistys jatkaa määrätietoista teatteritoimintaa myös tulevina vuosina. Vaikka teatterin toiminta on muuttunut vuosien varrella, sen merkitys suomalaisille on edelleen tärkeä. Vuodesta 1987 yhdistys on keskittynyt koko perheen tuotantoihin ja nykyään yhdistyksen tärkeänä tavoitteena on lasten ja nuorten kulttuurin tukeminen.

Turun Työväen Teatterin kannatusyhdistys ry:n puheenjohtajat:

  • Akseli Palmroos (1916-1920)
  • F.V. Suominen, August Vesa, J. Koivuranta, Nikolai Ahtola, Edvin Wahlsten, Toivo Saarinen (1920 – 1932)
  • Akseli Aaltonen (1934 – 1965)
  • Olavi Henriksson (1966 – 1970)
  • Louis London (1971-1972)
  • Kauko Leinonen (1973 – 2003)
  • Mauri Heikkilä (2003 – 2004)
  • Petja Raaska (2005 – 2015)
  • Taru Pätäri (2016 – )